KarinKarjalainen Näkymiä Perussuomalaiselta veräjältä

Ajatusrikosta vai sananvapautta?

AJATUSRIKOSTA VAI SANANVAPAUTTA?

  

Suomalaisessa yhteiskunnassa näyttää vallitsevan hiljennetty sananvapaus. Miten kaunistella sanaa vappu? Vapun aikaan somessa oli useampia ”Hyvää Vapun”-toivotuksia eliminoitu ja rangaistu estoilla. Tilanne muistuttaa George Orwellin kuvausta epätoivottavasta tulevaisuuden yhteiskunnasta. Monet kirjassa ”Vuonna 1984” kuvatut ilmiöt ovat toteutuneet länsimaisessa demokratiassa. Mystinen Iso veli valvoo ja tarkkailee ihmisten julki tuomia ajatuksia. Onko Suomen perustuslaki menettänyt merkityksensä? Tasa-arvoa ja sananvapautta edisti esimerkiksi se, että naiset saivat ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1906 yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Onko tulevaisuuden näkymä se, että 112 vuotta kestänyt helminauha katkeaa?

 

Perustuslaissa on maininta ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä." Kritiikki, vastakkainasettelu ja kyseenalaistaminen ovat osana toimivaa demokratiaa.  Tulisi kavahtaa Orwellin kuvaamaa ”ryhmäajattelun uhriksi” joutumista.

 

Sanaa vappu tai mitä tahansa sanaa tai virkettä voi pitää suvaitsemattomana. Kun somessa kirjoittaa Vapusta henkilönä tai kalenterijuhlana, voi seurauksena olla sananvapauden esto eli ”banni.” Ihmisten välinen vuorovaikutus estyy, jos ei enää voi toivottaa luontevasti vappua. Mitä on elämä ilman kalenterijuhlien toivotusta? Vappua on juhlittu suomalaisessa yhteiskunnassa keskiajalta asti. Se on tullut osaksi suomalaista kulttuuria.

 

Mediassa on näkynyt myös paljon Suomen yhteiskunnallisen tilanteen kyseenalaistamista. Poliittiset päätökset ovat saaneet aikaan, että köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, raha menee rahan luo.  Steinin sanalasku ”Raha on ikuista, vain taskut vaihtuvat” voi joku päivä olla bannin arvoinen.

 

Norbert Wiener kuvaa osuvasti ”Mitä enemmän otamme maailmalta, sitä vähemmän jätämme sille. Lopulta meidän on pakko maksaa velkamme juuri sillä hetkellä, joka saattaa olla melko sopimaton voidaksemme elää edelleen.” Tietyt maat ovat jo erityisen köyhiä hyväksyttäessä Euroopan unioniin. Käytännössä tämä yhtälö aiheuttaa kuluerää kaikille muille EU:n maille. Suomen nettomaksu vuonna 2014 oli 800 miljoonaa euroa. 

 

Edellä mainittua saatetaan pitää sopimattomana puheenaiheena ja se voi johtaa sananvapauden menettämiseen.   Sananvapauden suvaitsemattomuutta voi olla mikä tahansa sana, sananparsi tai lause.

 

Onko sananvapaus muuttumassa ajatusrikokseksi?

  

 

Karin Karjalainen, Bioanalyytikko, YTM, HTT:n jatko-opiskelija

Mervi Eskelinen, Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, THM, Ammatillisten aineiden opettaja

Pieksämäki Perussuomalaiset Naiset

   

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

"Suomen nettomaksu vuonna 2014 oli 800 000000 miljoonaa euroa. Jokainen suomalainen maksoi vuonna 2014 EU:lle 145 000 euroa."

Kuusi nollaa liikaa on nyt ensimmäisessä luvussa eli 800 miljoonaa on lähellä totuutta nettomaksussa ja henkeä kohden osuus oli 145 euroa, joten siinä oli kolme nollaa liikaa.

Korjatut luvut eivät kerro totuutta, sillä todellinen lasku EU:hun kuulumisesta on moninverroin suurempi mm. EU:lle tilitettyjen tullimaksujen vuoksi.

Käyttäjän KarinKarjalainen kuva
Karin Karjalainen

Hollantilainen joutuu pulittamaan EU:lle 384 euroa vuodessa, ruotsalainen 273 euroa ja belgialainen 260 euroa. Suomalaisen maksutaakka jää 160 euroon.

Hollantilaiset maksavat Euroopan unionille nettomaksuina eniten, kertoo ruotsalaissivusto europaportalen.se. Ruotsalaiset yltävät toiselle sijalle ja kolmantena ovat belgialaiset.

Suomalaiset yltävät kuudennelle sijalle, kun perusteena on vuoden 2014 nettomaksu henkeä kohden, jossa on otettu huomioon sekä EU:lta saatavat tuet että sille menevät maksut.

Hollantilainen joutuu pulittamaan EU:lle 384 euroa vuodessa, ruotsalainen 273 euroa ja belgialainen 260 euroa. Suomalaisen maksutaakka jää 160 euroon.

Listan toisesta päästä löytyvät voittajat. Jokainen unkarilainen tienaa EU-jäsenyydestä 568 euroa vuodessa, liettualainen 506 euroa ja kreikkalainen 476 euroa.

Britannialle helpotuksia
Ruotsalaisten laskelmat poikkeavat hieman komission virallisista luvuista. Niiden mukaan vuonna 2014 Suomen nettomaksu EU:lle oli 809 miljoonaa euroa eli 148 euroa henkeä kohden. Selvä kasvu edellisvuodesta johtui lähinnä siitä, että maaseudun kehittämistukia siirtyi viime vuodelle.

EU:n jäsenmaksut määräytyvät kansantuotteen, arvonlisäkertymien sekä EU:n maataloustullien ja tuontimaksujen perusteella. Vuonna 1995 tapahtuneen liittymisen jälkeisiä vuosia 1996,1997 ja 2000 lukuun ottamatta Suomi on ollut EU:n nettomaksaja.

Britannia on saanut vuodesta 1984 lähtien helpotusta jäsenmaksustaan. Suomen osuus maksuhelpotuksesta oli vuonna 2014 yhteensä 141 miljoonaa eli noin 6,9 prosenttia Suomen maksuista EU:n budjettiin. (Taloussanomat 2016)

Toimituksen poiminnat