Köyhä yksin kotona?

 

KÖYHÄ YKSIN KOTONA?  

  

Näinkö on myös yhteiskunnassa? Kun köyhän rahat loppuvat viikkoa ennen kuun loppua, on edessä paastoviikko. Köyhä hakee apua leipäjonoista. Köyhän elämässä ei saa tapahtua mitään yllättävää. Köyhä elää veitsenterällä ja pelkää, että sattuu jokin hätätapaus. Paastoviikosta tulee piinaviikko ja köyhä on yksin kotona ja yhteiskunnassa.   

  

Lähes 700 000 suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysraja on yhdellä aikuisella  ja yhdellä alle 14- vuotiaalla lapsella 1541 euroa/kk.  Esimerkiksi 1541 euron tulosta maksetaan lakisääteiset verot ja muut kulut. Laskennallisesti 12 veroprosentilla ja muilla kuluilla vähennys  on noin 230 euroa, jolloin elämiseen jää 1311 euroa/kk.   

  

Lisäksi perhe saa lapsilisää 94,88 euroa/kk ja sillähän voi käydä kirjastossa, uimahallissa tai kerran huvipuistossa matkakuluineen. Lapsi voi olla kiinnostunut harrastuksesta, kuten jääkiekko, johon perheellä ei ole varaa. Tietokoneet ovat tänä päivänä monen lapsen ja nuoren väylä yhteydenpitoon ystävien välillä. Köyhyysrajalla elävä perhe voi harvoin ostaa tietokoneen. Arkielämä sisältää muun muassa kuluja, kuten vesi- ja sähkökulut (sähkönsiirtokulut ovat sähkönkäyttäjän kannalta kohtuuttomia), erilaiset vakuutusmaksut, kiinteistöverot, auton käyttöön liittyvät kulut, lääkäri- ja eläinlääkärikulut, puhelin- ja tietoliikennekulut, matkakulut ja muut kulut. Unohtamatta ravintoon liittyviä kuluja. Kaikilla ei ole edes varaa hankkia päivittäistä ravintoa ravintosuositusten mukaisesti. Terveys voi romahtaa epäterveellisen ravinnon seurauksena. Ravinto koostuu pääsääntöisesti edullisemmasta vaaleasta viljatuotteesta (makaroni, kaurahiutaleet ja riisi) sekä maidosta.  

  

Ratkaisuna köyhyysongelmaan olisi ns. arkielämän tuki. Yhteiskunta tarjoaa erilaisia tukia perheille, aineellisia ja aineettomia. Nämä eivät ole riittäviä.  Arkielämän tuki tulisi kohdentaa harkinnan varaisesti lapsen ja nuoren syrjäytymisen ehkäisyyn. Se voi olla esimerkiksi mielekkäiden harrastusten tukemista. Tuki voisi olla hieman kalliimmankin harrastuksen tukemista. Lapsi saa mahdollisuuden harrastaa samoja harrastuksia saman ikäisten kanssa. Harrastukset ovat merkittävä tekijä lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä. Arkielämän tuki voisi kohdentua myös muihin perheen kuluihin ja sen seurauksena perheelle jäisi enemmän käyttövaroja.  

 
 

Onnistunut syrjäytymisen ehkäisy voi tapahtua monella tasolla. Yksilön ja perheen tasolla on huomioitava laaja-alainen tukeminen ja syrjäytymistä tuottavien toimintatapojen ennakointi. Köyhyyden ylisukupolvisen periytymisen vähentämistä tulisi toteuttaa kaikin tavoin. Edellä mainitut ratkaisut ovat keinoja, joiden tarkoituksena on vähentää köyhän yksin oloa kotona ja yhteiskunnassa.   

  

Mervi Eskelinen, Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, THM, Ammatillisten aineiden opettaja  

Karin Karjalainen, bioanalyytikko, Etelä-Savon piirisihteeri, YTM, HTT-jatko-opiskelija  

  

Pieksämäen PerusNaiset  

 

 

 

 

 

 

 

    

  

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu